huhtikuuta 04, 2008

Kevään sieniä

Ruokasienestäjä säntää nuuhkimaan metsiä huhtikuusta alkaen poimuisten sienijötiköiden toivossa. Voi sitä riemua kun kori täytyy muhkeista korvasienistä.
Korvasieni (Gyromitra esculenta) on hengenvaarallisen myrkyllinen tuoreena. Muita korvasieniä ovat mm. laakakorvasieni (Discina ancilis), kaitakovasieni (Gyromitra longipes) ja lehtokorvasieni (Gyromitra gigas). Näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Varma tunnistus saadaan vain mikroskooppitutkimuksessa. Kaikki korvasienet tulee käsitellä täältä löytyvien ohjeiden mukaan!

Keväinen suoraan pannulle sopiva sieni on veikeän pitkulainen ja sisältä ontto kartiohuhtasieni (Morchella elata). Ruoan valmistukseen käytettävät kartiohuhtasienet on osattava erottaa korvasienistä.

Ruokasieneksi käy myös soma männynkäpynahikas (Strobilurus stephanocystis) joka kasvaa maahan hautautuneilla männynkävyillä. Käpynahikkaita ruokasieneksi keräävällä pitää olla rutkasti kärsivällisyyttä, koska sieni on hyvin pieni lakki vain n. 2 cm.

Silmänruokaa
Kehnonlaisena ruokasienestäjänä etsin ja ihastelen mieluiten muita kuin syötäviä sieniä. Keväinen metsä on aarteita pullollaan, lajeja on jo melko runsaasti. Tässä niistä muutamia.
Huomiota herättävän oranssin värinsä vuoksi helposti havaittava on hirvien virtsapaikoilla ryppäinä kasvava hirvenparvimaljakas (Byssonectria aggregata) sekä musta hirvimaljakas (Nannfeldtiella aggregata). Molemmat ovat pieniä vain alle 1 cm kokoisia maljakkaita. Niiden tarkempaan ihasteluun on luuppi tarpeen.

Kevätkääpä (Polyporus ciliatus) kasvaa lehtipuiden laho-oksilla. Yksivuotisen kevätkäävän pillit hyvin pienet. Suuret ja kulmikkaat pillit on hiukan saman näköisellä talvikäävällä (Polyporus brumalis) joka kasvaa myöhään syksyllä / talvella, mutta keväälläkin vanhoja tummalakkisia itiöemiä voi löytää.
Keväästä alkaen hyvin lahonneiden havupuiden kannoilla suurina ryhminä kasvaa pieni kellertävä-oranssi lakkinen kantonapanahikas (Xeromphalina campanella).

Sammaleiden seasta saattaa löytyä mustia kiiltäviä ”nappeja”. Ne ovat sysimaljakkaita (Pseudoplectania nigrella). Sysimaljakas sisältää antibiootin kaltaista ainetta plektasiinia.

Paloautonpunainen punamaljakas (Sarcoscypha austriaca, C. coccinea) kasvaa maahan hautautuneilla lehtipuiden laho-oksilla kosteissa paikoissa. Värinsä vuoksi se on helppo löytää.

Kevään upein ilmestys on silmälläpidettävän harvinainen (NT) hytymaljakas (Sarcosoma globosum).
Jopa yli 10 cm leveä tummanruskea mötikkä, jolla on ryppyinen ulkopinta ja maljan keskellä on mustaa hytkyvää ”hilloa”. Huhtikuun aikana pitäisi käydä katsomassa hytymaljakkaiden kasvupaikkaa, jospa ne olisivat jo nouseet maan uumenista.

Helttasienistä savurusokas (Entoloma clypeatum) kasvaa toisinaan suurina ryhminä puutarhoissa ja lehtimetsissä.
Kuusen kävyillä keväällä ja alku kesästä kasva siro käpyhiippo (Mycena strobilicola).

Keväällä kasvaa myös useita sieniksi erikoisen näköisiä yleisiä hyytelösieniä, kuten liuskahytykkä (Tremella foliacea).

Eipä muuta kun hus maastoon tutkimaan ja löytämään luonnon ihmeitä :-)

1 kommentti:

Ainu/puppu kirjoitti...

Kertakaikkiaan upea juttu Hattis. Meni heti suosikkeihin :D