tammikuuta 30, 2009

Samettijalka, Paxillus atrotomentosus värjäyksessä

Samettijaloilla saa rautapuretuksella eri sävyisiä vihreitä. Nuorista sienistä voi saada myös sinivioletteja sävyjä. Tarkoitukseni oli kokeilla mitä muita värejä samettijalasta voisi saada ilman rautapuretusta.


Värjäsin nyt ensimmäisen kerran kuivatuilla samettijaloilla, sienet olivat nuoria. Edellisistä värjäyksistä olen saanut aluna- ja rautapuretuksella kauniita vihreitä värejä sekä kerran lyhyellä värjäyksellä harmaata violettiin / siniseen vivahtavaa lankaa. Tämä lanka ei ole muuttunut vihertäväksi.

Liottelin lumesta sulatetussa vedessä 100 g kuivattuja samettijalkoja vuorokauden. Liotuksessa liemi muuttui punertavan ruskeaksi. Keitin lientä maltillisesti tunnin verran ja annoin olla seuraavaan päivään. Keitettäessä väri voimistui entisestään.

Liemestä tuli kaunista melko voimakasta punertavaa, vaikka sieniä oli aika vähän. Laitoin liemeen luonnonvalkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa, luonnonvalkoista purettamatonta lankaa, vaalean harmaata alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa sekä vaalean harmaata purettamatonta lankaa yhteensä vajaa 100 g.
Halusin nähdä miten puretettu ja purettamaton lanka värjääntyy samassa liemessä.
Muistiinpanoistani löysin myös merkinnän, että liemi kannattaa siivilöidä ennen värjäystä, koska sienten irrottaminen langoista on työlästä. Kuivatut sienen palat eivät kuitenkaan näyttäneet niin takertuvilta kuin mitä tuoreet samettijalat ovat, joten jätin sienet liemeen värjäyksessä.



Lankojen oltua hetken liemessä ne muuttuivat selvästi siniviolettiin suuntaan ja värit voimistuivat lämpötilan ollessa alle 60 astetta. En tiedä onko pH:lla merkitystä samettijalkavärjäyksessä, mutta mittasin liemen ja pH oli 4 huiteilla.
Nostin liemen lämpötilaa hitaasti 85 asteeseen ja otin levyn pois päältä. Langat värjääntyivät 80-85 asteessa n. 20 minuuttia. Selvästi siniset ja violetit sävyt hävisivät, kun liemen lämpötila nousi lähelle 80 asetta. Jäähdyin lankoja liemessä huoneen lämpöön. Puristelin vyyhdet ja ravistelin sienen palat pois ne irtosivat yllättävän helposti. Laitoin langat kuivumaan ennen pesua.


Langat ennen pesemistä. 1. esipuretettu vaaleanharmaa, 2. purettamaton vaaleanharmaa, 3. purettamaton luonnonvalkoinen, 4. esipuretettu luonnonvalkoinen.

Pesussa langoista irtosi vain vähän väriä. Huuhtelin lopuksi miedolla etikkavedellä ja viimeiseen huuhteluveteen lorautin huuhteluainetta.
Lankojen väri ei paljon muuttunut kuvassa ennen pesua olevista langoista. Harmaa esipuretettu lanka 1. on kaikkein tummin ja voimakkain. En ole aikaisemmin saanut näin tummaa väriä mistään värjäyksestä. Tumma lähes musta väri on minulle mieleinen, varsinkin kun se on saatu ilman voimakasta rautapuretusta, joka haurastuttaa langan. 2. langan väri on vihertävin ja 3. ruskein. Lanka 4. on luonnossa harmahtavanruskea ei laisinkaan hassumpi tumma väri sekään. Langoissa 1. ja 4. on tumma vihertävä sävy.

Jälkivärjäykseen laitoin vain 25 g luonnonvalkoista esipuretettua lankaa, koska ensimmäisen värjäyksen jälkeen liemi oli melko väritöntä. Värjäsin 83 – 89 asteessa reilun tunnin. Langoista tuli vaaleanruskeita ja niissä on kuitenkin aavistus vihertävyyttä.

tammikuuta 20, 2009

Tossuka

Hyvää alkanutta vuotta 2009 :D

Tässä kinnasneulakokeilun tuloksia;
Sukkien neulominen kinnasneulalla ei ole kovin helppoa ilman ohjetta. Omia kokemuksia ja löytämiäni ohjeita soveltaen olen saanut aikaan pari sukkatekelettä.

Käyttämälläni tekniikalla kantapään tekeminen on melko hankalaa. En alkanut pohtimaan sen enempää sopivaa neulontatapaa vaan kahden kokeilun jälkeen mietin yksinkertaisempaa rakennetta. Päädyin tossun neulomiseen. Tein ensin miniatyyrikokoisen koetossukan jonka avulla hahmottelin isompien tossun mallia ja tekotapaa.

Tossun muoto sopii kinnasneulatekniikalle paljon paremmin. Ensimmäinen versio aikuisen tossukoista onnistui melko hyvin. Jalkapöydän päälle tulevaa ”läppää” pitää vielä vähän muokata sirommaksi tai keksiä siihen toisenlainen tekotapa. Tässä versiossa läppä on vähän turhan kohlo ja väljä. Pohjaosasta tossu on ihan käypänen.

Tosssukaan olen käyttänyt luonnollisesti sienillä / kasveilla värjäämiäni lankoja:
1. raidankääpä. 2. sahramiseitikki. 3. veriseitikki. 4 karhunkääpä. 5 verihelttaseitikki. 6. samettikukka.