maaliskuuta 23, 2009

Sormipaisukarvejäkälä

Sormipaisukarve Hypogymnia physodes, Blasenflechte, la Parmélie grise

Sormipaisukarvejäkälää raidan rungolla.

Sormipaisukarve on hyvin yleinen lehti- ja havupuiden rungoilla ja oksilla. Se kasvaa lähes joka paikassa, niin ettei sen yleisyyttä välttämättä tule huomanneeksi. Sormipaisukarveen tavallisuuden vuoksi onkin hämmästyttävää, miten vähän siitä on saatavilla värjäystietoa. Olisiko syynä se, ettei jäkälien kerääminen kuulu jokamiehenoikeuksiin...
Ohuen jäkälän kerääminen vaatii hiukan aikaa ja kärsivällisyyttä. Sormipaisukarve irtoaa alustastaan helpoiten kosteana, se ei silloin murennu aivan murusiksi. Keruuta helpottaa puun alle levitetty iso muovi, sadeviita tai muu liukaspintainen kangas. Tukevateräisellä veitsellä varovasti rapsuttelemalla jäkälä lähtee irti ja karisee keruualustalle. Ohuista oksista jäkälä irtoaa sormin pyöräyttämällä. Vaivattomimmin sormipaisukarvetta saa kaatuneiden puiden rungoista. Rosopintaisten puiden rungoilta jäkälää on vähän työläämpää rapsutella. Löysin hyvän apajan pellon reunassa kasvavien raitojen rungoilta. Sormipaisukarvetta voi myös kerätä helposti polttopuiden kaarnalta tai tuohelta.

Muistiinpanoistani löysin merkinnän, että sormipaisukarvetta tarvitaan 800 g / 100g lankaa. Ohjeen lähdettä en ole muistanut kirjoittaa, joten en tiedä mistä se on peräisin. Kuvassa 10 litran kattila ja pusseissa yhteensä reilu 600 g jäkälää. 10 litran kattilaan mahtui ahtamalla 600 g jäkälää ja vajaa 5 litraa vettä.
Aikamoista paksua puuroa ”keitoksesta” tuli. Keittelin jäkäläpuuroa hiljakseen kolme tuntia. Liemen väri muuttui keittäessä ruskehtavaksi. Haju ei ollut lainkaan pahimmasta päästä. Laitoin keittovaiheen alussa puuroon vajaaksi tunniksi kolme lyhyttä langanpätkää. Aluna-viinikiviesipuretettu luonnonvalkoinen Nalle värjääntyi punaruskeaksi samoin purettamaton luonnonvalkoinen Nalle. Purettamaton Pirtin luonnonvalkoinen kampalanka värjääntyi hennon keltaiseksi.

Varsinaisen värjäyksen tein seuraavana päivänä. En siivilöinyt puuroa ”liemeksi”, koska haavankeltajäkälävärjäyksen perusteella arvelin jäkälien irtoavan langoista ravistelemallakin.

Jäkälävärjäyksissä ei välttämättä tarvita erillistä lankojen puretusta, koska jäkälissä on itsessään aineita jotka toimivat puretteena. Jäkälien mukana tullut puun kaarna / kuori sisältää myös tanniineja, jotka toimivat puretteena. Silmiini ei ole sattunut mainintaa voiko havupuiden kaarnaa / kuorta olla mukana värjäyksissä. Tuntuu, että havupuiden kuorissa on aina vähän pihkaakin mukana. Pihkainen lanka ei kuulloista oikein hyvältä.

Laitoin kattilaan yhteensä 75 g lankaa. Osa esipurettettuja, osa purettamattomia. Värjäsin reilun tunnin 83 - 89 asteessa.
Kun langat olivat jäähtyneet tutkin niitä tarkemmin ja huomasin lankojen olevan niljakkaita ja hyvin ”roskaisia”. Niljakkuus sormituntumalla tarkoittaa liemen emäksisyyttä. Mittasinkin pH:n tulos yllättävä 4 eli hyvin hapan. Lankojen niljakkuus ei johdu emäksisyydestä, vaan jostain muusta.

Langat likosivat liemessä yön yli. Ravistelin vyyhdet ulkona puhtaiksi hyvin takertuvasta jäkälästä ja laiton langat kuivumaan. Olisi kannattanut siivilöidä liemi ennen värjäystä vyyhdet olivat hyvin ”roskaisia”. Langat olivat kuivuttuaan karheita ja jäykkiä. Haltia- ja pasmalankana käyttämäni ohut hamppunaru oli aivan tönkköjäykkää.

1.Pirtin harmaa alunaesipuretus. 2. Pirtin luonnonvalkoinen alunaesipuretus. Tummin ja voimakkain väri tuli voimakkaasti alunaesipuretettuun luonnonvalkoiseen Nalle lankaan numero 3. ja 4. luonnonvalkoinen purettamaton karstalanka.

Toisen värjäyksen aluksi siivilöin jäkälät pois. Laitoin lähinnä kuravedeltä näyttävään tummanruskeaan liemeen 75 g vaalean harmaata purettamatonta 7veljestälankaa. Lämpötilan ollessa n. 60 astetta langat muuttuivat vihertäviksi, kummallista. Liemen siivilöinnissä käyttämäni iso siivilä on värjäyskäytössä ruostunut. Olisiko siitä saattanut tulla liemeen vähän rautaa...

Purettamaton harmaa värjääntyi aavistuksen vihertäväksi lanka 1. Pesussa langoista lähti väriä aika lailla. Langat olivat edelleen karheita ja laitoinkin viimeiseen huuhteluveteen huuhteluainetta.

Kolmanteen värjäykseen laitoin jäkälät mukaan harsopussissa. Värjäsin harmaata ja luonnonvalkoista lankaa yhteensä 50 g. Värjäysaika oli toista tuntia. Lanka 1. harmaa purettamaton. 2. luonnonvalkoinen purettamaton, molemmat 7veljestä.
Langat olivat liemessä pari päivää ennen pesua.
Tämän värjäyksen jälkeen keitin jäkälät uudestaan, nyt voimakkaasti kiehuttanen pari tuntia ja siivilöin liemen hyvin. Neljänteen värjäykseen laitoin purettamatonta vaaleanharmaata 7veljeistä n. 50 g lanka numero 3.

Saamani värit sormipaisukarveesta ovat minulle mieleisiä punaruskeita - ruskeita. Harmaiden lankojen vihertyminen oli mielenkiintoinen ilmiö. Alunapuretetut langat värjääntyivät vähän voimakkaammin kuin purettamattomat. Kaiken kaikkiaan värjäsin 250 g lankaa.

maaliskuuta 02, 2009

Värjäys pakastetulla samettijaloilla Paxillus atrotomentosus

Olin kuivattanut hiukan nuoria samettijalkoja ennen pakastamista eli sienet olivat puolinihkeitä pakastettaessa. Sulattelin sieniä huoneenlämmössä päivän ja kaadoin sienet kattilaan lämpöiseen veteen. Keittelin varovaisesti pari tuntia. Liemi oli kaunista voimakasta ja violettia.
Kokeilin tässä värjäyksessä Riihelän Leenan arvelut voimakkaan alunapuretuksen vaikutuksesta samettijalasta saataviin väreihin. Olin esipurettanut eri värisiä ja laatuisia lankoja 300 g 75 g:lla alunaa.

Värjäykseen laiton 75 g lankaa ja värjäsin 60- 65 asteessa tunnin verran. Sieniä oli paljon suhteessa lankamäärään, reilusti yli kilo. Kaikki langat värjääntyivät hyvin tummiksi ja hakemaani mustanviolettikin läikehti osassa lankoja.

Kuvassa langat pesun jälkeen märkinä. Pesussa väriä irtosi aika paljon. Värit näyttivät kyllä lupaavilta. Koska samettijalalla värjätyt langat tahtovat auringon valossa vihertyä tai haalistua vähitellen jätin langat kaakon suunnassa olevalle ikkunalaudalle kuivumaan.

1. 7veljestä harmaa.
2. Nalle luonnonvalkoinen.
3. Pirtin karstalanka harmaa.
4. Pirtin kampalanka luonnonvalkoinen.
Ja niinhän siinä kävi reilun viikon kuluttua, että violetit harmaantuivat, vaikka aurinko ei olen päivittäin paistanut. Vyyhti 4. on sisältä enemmän violetimpi kuin päältä. Avasin vyyhdet kuvan ottoa varten.

Mielenkiintoista on se, että superwash käsitellyt Nalle ja 7veljestä värjääntyivät tumman oliivinvihreiksi 7veljestä melkein mustaksi, mutta Pirtin langat enemmän violeteiksi. Nalle ja 7veljeistä eivät ole harmaantuneet tai haalistuneet ikkunalaudalla.

Värjäyksissäni olen huomannut, että 7veljestä lankoihin värit tarttuvat voimakkaammin kuin sellaisiin lankoihin joissa on vielä lanoliinia jäljellä. Käyttämäni Isoveli ja Nalle lanka on osoittautunut samanveroisiksi 7veljeksen kanssa. Nalle lanka on värjääntynyt useimmiten samoin kuin ”veljeslangat” , mutta ei aina.
Värien hyvän kiinnittymisen syynä mainituissa langoissa on varmaankin superwash käsittely. Etsin tietoa superwash käsittelystä Novitan nettisivuilta, mutta valmistaja ei kerro käsittelystä, käsittelyprosessista tai käytetyistä kemikaaleista mitään. Superwash käsittelyn tarkoitus on tehdä villalangoista huopumattomia niin, että neulotut asusteet ym. voidaan pestä pesukoneessa 40 asteessa.
Vähemmän käsitellyt kehräämöjen langat sisältävät lanoliinia, siksi ne tuoksahtavat mukavasti lampaalle värjättäessä. Näihin lankoihin sieni- ja kasvivärit tarttuvat hyvin, mutta värisävyt jäävät vähän vaaleimmiksi kuin superwash käsiteltyihin lankoihin. Eron huomaa jos samassa liemessä on värjännyt molempia lankoja joissa pohjaväri on ollut sama. Kehräämöjen hellästi käsitellyt langat tulevat helpommin takkuisiksi ja karheiksi jos väriliemen lämpötila nousee 90 asteen. Superwash langat sietävät jopa hetkellisesti yli 90 asetta.

Pakastettujen samettijalkojen värjäyksestä tavoitellut ja saadut violetit värit ovat kuitenkin selvästi paremmat Pirtin kehräämön langoissa, kuin superwash käsitellyissä langoissa. Pitäisi lukea enemmän kemiaa, että saisi selville miksi samettijalan violettiväri on katoavaista ja sen kiinnittyminen lankoihin on aika erikoista.
Pakastettujen samettijalkojen toisesta värjäyksestä 80 asteessa sain ruskeita ja hailakanruskeita lankoja, joten kaikki ”hyvät” väriaineet tarttuivat lankoihin jo ensimmäisessä värjäyksessä.