maaliskuuta 23, 2009

Sormipaisukarvejäkälä

Sormipaisukarve Hypogymnia physodes, Blasenflechte, la Parmélie grise

Sormipaisukarvejäkälää raidan rungolla.

Sormipaisukarve on hyvin yleinen lehti- ja havupuiden rungoilla ja oksilla. Se kasvaa lähes joka paikassa, niin ettei sen yleisyyttä välttämättä tule huomanneeksi. Sormipaisukarveen tavallisuuden vuoksi onkin hämmästyttävää, miten vähän siitä on saatavilla värjäystietoa. Olisiko syynä se, ettei jäkälien kerääminen kuulu jokamiehenoikeuksiin...
Ohuen jäkälän kerääminen vaatii hiukan aikaa ja kärsivällisyyttä. Sormipaisukarve irtoaa alustastaan helpoiten kosteana, se ei silloin murennu aivan murusiksi. Keruuta helpottaa puun alle levitetty iso muovi, sadeviita tai muu liukaspintainen kangas. Tukevateräisellä veitsellä varovasti rapsuttelemalla jäkälä lähtee irti ja karisee keruualustalle. Ohuista oksista jäkälä irtoaa sormin pyöräyttämällä. Vaivattomimmin sormipaisukarvetta saa kaatuneiden puiden rungoista. Rosopintaisten puiden rungoilta jäkälää on vähän työläämpää rapsutella. Löysin hyvän apajan pellon reunassa kasvavien raitojen rungoilta. Sormipaisukarvetta voi myös kerätä helposti polttopuiden kaarnalta tai tuohelta.

Muistiinpanoistani löysin merkinnän, että sormipaisukarvetta tarvitaan 800 g / 100g lankaa. Ohjeen lähdettä en ole muistanut kirjoittaa, joten en tiedä mistä se on peräisin. Kuvassa 10 litran kattila ja pusseissa yhteensä reilu 600 g jäkälää. 10 litran kattilaan mahtui ahtamalla 600 g jäkälää ja vajaa 5 litraa vettä.
Aikamoista paksua puuroa ”keitoksesta” tuli. Keittelin jäkäläpuuroa hiljakseen kolme tuntia. Liemen väri muuttui keittäessä ruskehtavaksi. Haju ei ollut lainkaan pahimmasta päästä. Laitoin keittovaiheen alussa puuroon vajaaksi tunniksi kolme lyhyttä langanpätkää. Aluna-viinikiviesipuretettu luonnonvalkoinen Nalle värjääntyi punaruskeaksi samoin purettamaton luonnonvalkoinen Nalle. Purettamaton Pirtin luonnonvalkoinen kampalanka värjääntyi hennon keltaiseksi.

Varsinaisen värjäyksen tein seuraavana päivänä. En siivilöinyt puuroa ”liemeksi”, koska haavankeltajäkälävärjäyksen perusteella arvelin jäkälien irtoavan langoista ravistelemallakin.

Jäkälävärjäyksissä ei välttämättä tarvita erillistä lankojen puretusta, koska jäkälissä on itsessään aineita jotka toimivat puretteena. Jäkälien mukana tullut puun kaarna / kuori sisältää myös tanniineja, jotka toimivat puretteena. Silmiini ei ole sattunut mainintaa voiko havupuiden kaarnaa / kuorta olla mukana värjäyksissä. Tuntuu, että havupuiden kuorissa on aina vähän pihkaakin mukana. Pihkainen lanka ei kuulloista oikein hyvältä.

Laitoin kattilaan yhteensä 75 g lankaa. Osa esipurettettuja, osa purettamattomia. Värjäsin reilun tunnin 83 - 89 asteessa.
Kun langat olivat jäähtyneet tutkin niitä tarkemmin ja huomasin lankojen olevan niljakkaita ja hyvin ”roskaisia”. Niljakkuus sormituntumalla tarkoittaa liemen emäksisyyttä. Mittasinkin pH:n tulos yllättävä 4 eli hyvin hapan. Lankojen niljakkuus ei johdu emäksisyydestä, vaan jostain muusta.

Langat likosivat liemessä yön yli. Ravistelin vyyhdet ulkona puhtaiksi hyvin takertuvasta jäkälästä ja laiton langat kuivumaan. Olisi kannattanut siivilöidä liemi ennen värjäystä vyyhdet olivat hyvin ”roskaisia”. Langat olivat kuivuttuaan karheita ja jäykkiä. Haltia- ja pasmalankana käyttämäni ohut hamppunaru oli aivan tönkköjäykkää.

1.Pirtin harmaa alunaesipuretus. 2. Pirtin luonnonvalkoinen alunaesipuretus. Tummin ja voimakkain väri tuli voimakkaasti alunaesipuretettuun luonnonvalkoiseen Nalle lankaan numero 3. ja 4. luonnonvalkoinen purettamaton karstalanka.

Toisen värjäyksen aluksi siivilöin jäkälät pois. Laitoin lähinnä kuravedeltä näyttävään tummanruskeaan liemeen 75 g vaalean harmaata purettamatonta 7veljestälankaa. Lämpötilan ollessa n. 60 astetta langat muuttuivat vihertäviksi, kummallista. Liemen siivilöinnissä käyttämäni iso siivilä on värjäyskäytössä ruostunut. Olisiko siitä saattanut tulla liemeen vähän rautaa...

Purettamaton harmaa värjääntyi aavistuksen vihertäväksi lanka 1. Pesussa langoista lähti väriä aika lailla. Langat olivat edelleen karheita ja laitoinkin viimeiseen huuhteluveteen huuhteluainetta.

Kolmanteen värjäykseen laitoin jäkälät mukaan harsopussissa. Värjäsin harmaata ja luonnonvalkoista lankaa yhteensä 50 g. Värjäysaika oli toista tuntia. Lanka 1. harmaa purettamaton. 2. luonnonvalkoinen purettamaton, molemmat 7veljestä.
Langat olivat liemessä pari päivää ennen pesua.
Tämän värjäyksen jälkeen keitin jäkälät uudestaan, nyt voimakkaasti kiehuttanen pari tuntia ja siivilöin liemen hyvin. Neljänteen värjäykseen laitoin purettamatonta vaaleanharmaata 7veljeistä n. 50 g lanka numero 3.

Saamani värit sormipaisukarveesta ovat minulle mieleisiä punaruskeita - ruskeita. Harmaiden lankojen vihertyminen oli mielenkiintoinen ilmiö. Alunapuretetut langat värjääntyivät vähän voimakkaammin kuin purettamattomat. Kaiken kaikkiaan värjäsin 250 g lankaa.

4 kommenttia:

Pia kirjoitti...

Viime vuonna jäkälävärjäyskurssilla saimme sormipaisukarvejäkälästä vihertävää luonnonvalkoiseen lankaan. Itselläni oli vaaleanharmaa lanka, ja siinä väri näytti kellertävänrusehtavalta. Täältä löytyy kuvia jäkälävärjäyksestä: http://minimimmi.blogspot.com/search/label/j%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4v%C3%A4rj%C3%A4ys

Saamasi värit olivat kivoja, joten täytyy kokeilla ensi kesänä uudelleen.

Kaijaleena kirjoitti...

Hei
Minäkin olen joku kesä sitten värjännyt puunjäkälällä. Sain Pirtin aluna puretetusta langasta keltaisen ruskeaa. Olen joskus miettinyt sitä, että muuttuukohan väri, jos kerää jäkälää eri puista. Minä silloin tein lienen yksinomaan koivusta kerätystä jäkälästä.
Olet ottanut aikamonta jälkivärjäystä ja väri on pysynytaika voimakkaana.

Hattis-Leena kirjoitti...

Yllätyin positiivisesti hyvistä väreistä ja jäkälän riittoisuudesta :)
Luulen, että saataviin väreihin ei vaikuta se miltä puulta sormipaisukarveen kerää.
Tässä satsissa olleet sormipaisukarveet keräsin kaikilta mahdollisilta puun rungoilta ja oksilta.
Nopealla vilkaisulla hiukan saman näköinen toinen jäkälä on harmaaröyhelö Platismatia glavca . Siitä saatavista väreistä en vielä tiedä mitään, mutta kasvupaikkoja olen jo silmäillyt "keruusilmällä". Harmaaröyhelö ei ole ihan niin yleinen kuin sormipaisukarve.

kaijaleena kirjoitti...

Minä kun en oikein tunne lajeja, niin jäin miettimään että kummallakohan olen värjännyt. Hyvä että olit laittanut kuvan tuohon postauksen alkuun, värjäys jäkäläni on ollut sormipaisukarve.