toukokuuta 20, 2009

Keltamo Chelidonium majus

Keltamoa on jo antiikin aikaan käytetty lääkekasvina, se sisältää myrkyllisiä alkaloideja. Koko kasvi on tappavan myrkyllinen. Keltamo on levinnyt Suomeen keskiaikaisen asutuksen liepeiltä muualle ympäristöön. Paikoin puutarhoissa se on jopa kiusallinen rikkaruoho.


Osa viime kevääni siirtämistäni keltamoista päätyi nyt ensimmäiseen värjäyskokeiluun. Keräsin keltamoa käsineet kädessä koska oranssin keltainen maitiaisneste ärsyttää ihoa ja on myöskin myrkyllistä. Maitiaisnesteen väri on upea.

Keltamo ei vielä kuki, mutta kukkavanoissa oli nuppuja. Lehdet ovat altapäin harmahtavia ja koko kasvi on karvainen.


Keittelin reilun 600 g keltamon varsia ja lehtiä tunnin verran. Liemen väri oli voimakaan keltaista ja se tuoksui omituiselle, epämiellyttävälle.


Laitoin kuivat esipuretetut langat siivilöityyn liemeen. Harmaata, luonnonvalkoista ja valkoista yhteensä 100 g. Langat muuttuivat välittömästi keltaiseksi. Värjäsin tunnin n. 80 asteessa. Korkeammassa lämpötilassa lankojen väri ei juurikaan voimistunut. Langat jäähtyivät yön yli liemessä.


Pesussa väriä irtosi melko paljon. Ylemmät langat luonnonvalkoinen ja valkoinen, alin lanka harmaa. Lopputulos on todella vaisuja värejä, odotin paljon kirkkaampia. Jälkivärjäystä ei kannata ajatellakaan. Seuraava keltamovärjäys pitää tehdä jotenkin toisin, että saisin keltaisia lankoja. Olen laittanut viimeisissä värjäyksessä esipuretetut langat kuivana väriliemeen, saamani neuvon mukaan.

1 kommentti:

Leena kirjoitti...

On pitänyt jo aikoja sitten kirjoittaa, että muistelisin minulla olleen suhteessa enemmän keltamoita lankaan nähden, se voi olal yksi syy, että väristä tuli keltaisempaa. Sitten tietysti kasvupaikka, keruuajankohta ja sellaiset jutut, niinkuin muillakin kasveilla. Mä olen värjännyt sillä vain siksi, kun sitä on ollut niin helppo kerätä pihalta ja väri on näyttänyt olevan melko kestävä verrattuna moniin muihin keltaisiin, mutta kyllä esim resedasta, pietaryrtistä tai piiskuista tulee kirkkaampaa väriä ja suhteessa pienemmällä kasvimäärällä.