joulukuuta 16, 2009

Rauhallista Joulua

& Onnellista uutta vuotta 2010 !


t. Hattis-Leena

joulukuuta 12, 2009

Tervakääpä Ischnoderma benzoinum värjäyksessä

Yksivuotinen tervakääpä kasvaa yksittäin tai pienissä ryhmissä pääasiassa lahoilla kuusen rungoilla tai kannoilla myöhään syksyllä. Tervakääpä ei ole varsinaisesti harvinainen, mutta harvemmin sitä kasvaa runsaasti.

Värjäykseen käyttämäni tervakäävät olen saanut lahjaksi. Kuivatut käävät olivat varsin kovia paksuista kohdista. Ohuimmat kohdat sain pilkottua käsin helposti. Liottelin ”kääpäaarretta” vuorokauden ennen keittämistä.

Värjäykseen käytin 250 g kuivattuja tervakääpiä. Keittelin kovamaltoisia kääpiä kolmisen tuntia hiljakseen. Siivilöin liemen ja laitoin yhteensä 125 g lankaa väriliemeen. Toinen vyyhti purettamatonta valkoista ja toinen alunalla esipuretettua luonnonvalkoista lankaa. Melko nopeasti langat imivät ruskeaa väri liemestä. Värjäsin tunnin verran 80 asteen tuntumassa. Langat jäähtyvät väriliemessä seuraavaan päivään. Värjäyksen jälkeen liemi oli aika hailakkaa, joten väri tarttui lankoihin hyvin.
Etikka-vesiliotuksesta saamieni hyvien kokemusten perusteella laitoin puristellut langat etikka-vesiliemeen likoamaan muutamaksi tunniksi. Pesussa väriä lähti hyvin vähän. Purettamaton lanka jäi vain aavistuksen vaaleammaksi kuin puretettu lanka.

Keitin käävät uudelleen jäljelle jääneessä liemessä hiljalleen muutaman tunnin ajan. Liemen siivilöinnin jälkeen laitoin värikattilaan 75 g alunalla esipuretettua luonnonvalkoista lankaa. Käytännön syitä värjäysajasta tuli pitkä, pari tuntia. Värjäyslämpötila pysyi 80 asteen tuntumassa.
Jälleen langan jäähdytys liemessä ja etikka-vesiliotus enne pesua.

Ylimmät vyyhdet 1. värjäyksestä, alin 2. värjäyksestä. Värit ovat eri tavalla ruskeampia kuin raidan- tai lepänkäävistä saamani värit vastaavista värjäyksissä.
Kolmatta värjäystä en kokeile, hailua beessiä siitä todennäköisesti tulisi. Laitan käävät ja liemen ammoniakilla terästettynä lasipurkkiin muhimaan. Kokeilen myöhemmin irtoaako kovista käävistä tällä menetelmällä lisää väriä.

joulukuuta 07, 2009

Marjavärjäyslankojen valonkesto

Vaikka langat ovat saaneet syksyn edetessä melko vähän valoa jo nyt näkee valon vaikutuksen värien kestävyyteen. Yllättävintä on, että tuomenmarjavärit ovat haalistuneet huomattavasti. Etikassa keittäminen ei tuonut toivottua tulosta. Vastaavasti aronian marjojen keittäminen suolaliemessä sai aikaan pysyvämmät värit. Ensi syksynä pitää kokeilla tuomenmarjojen keittämistä suolaliemessä.

Tuomenmarjat; 1. lanka ensimmäisen värjäyksen ja 2. lanka toisesta.
Ensimmäisen värjäyksen lanka on muuttunut ruskeammaksi. 2. värjäyksen lanka on haalistunut hyvin selvästi. Jälkivärjäys ei siis ole kannattavaa.


Marja-aronia 2. värjäyksen lanka on pitänyt värinsä paljon paremmin. Ykkösväri ei ole juurikaan haalistunut valossa. Kun vertaa ensimmäisen värin lankaa luonnossa okrakäävän väriin, aronia on värikylläisyydeltään lähes samaa astetta.