huhtikuuta 20, 2010

Löyhkäsilokka Thelephora palmata

Löyhäsilokka kasvaa sammaleisessa havumetsässä myöhään syksyllä. Sienen väri vaihtelee ruskeasta punertavaan, joskus voi olla violettiin vivahtavia sävyjä. Haju paha ja voimakas varsinkin sienen kuivahdettua hetken.


Itiöemät ovat haaraisia, juuresta yhteen kasvaneita litteitä liuskoja joiden pituus pari senttiä. Kirjallisuustiedot kertovan löyhkäsilokan olevan yleinen laji. Oman kokemuksen perusteella en sitä ihan joka paikan sienenä pidä. Joinakin vuosina löyhkäsilokkaa on vähän enemmän, yleensä sitä löytyy melko vähän.


Pahasta löyhkästä johtuen säilöin keräämäni löyhkäsilokat ammoniakki-vesiseokseen marraskuussa. Silokkaa oli yhteensä vajaa 200 g.
Keittelin hyvin vahvaa tummaa ja aivan kamalan pahalle haisevaa seosta ulkona. En tiedä houkutteliko löyhkä vai aurinkoinen lämmin seinusta paikalle kärpäsiä. Liemi porisi vajaa pari tuntia. Liemen jäähdyttyä siivilöin sen ja kaivoin silokat maakuppaan pois haisuttamasta.


Laitoin liemen pieniä vyyhtejä; valkoista 7veljeistä ja Pirtin lankaa. Molemmat esipuretettu alunalla. 7veljestä värjääntyi hyvin pian violettiin suuntaan. Pirtin lankaa oliivinvihreäksi.
Koska väri tarttui heti voimakkaana lisäsin vielä pienen vyyhden purettamatonta valkoista veljeslankaa. Liemenlämpötilan kohotessa voimistui myös löyhkä. Viimeisenä liemeen laitettu vyyhti värjääntyi sekin violettiin vivahtavaksi. Pirtin lanka pysyi oliivina.
Kun lämpötila nousi yli 70 asteen tapahtui merkillinen ilmiö. Violetit sävyt hävisivät ja langat näyttivät enemmän hailakalta ruisjauhomarjapuuron väriltä.
Langat jäähtyivät liemessä päivän verran. Ne olivat muuttuneet harmahtaviksi.
Laitoin langat etikkaveteen muutamaksi tunniksi ennen pesua.

Etualalla Pirtin lanka takana veljeslangat. Esipuretetussa langassa on aavistus lilaa väriä. Purettamattomassa vähemmän. Jälleen kerran veljeslangat värjääntyivät paremmin.