heinäkuuta 31, 2010

Värejä luonnonmateriaaleista näyttelyn esite

LUONNONMATERIAALEILLA VÄRJÄMISEN HISTORIAA
Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia kasveja lankojen ja kankaiden värjäämiseen jo tuhansia vuosia. Alunperin farmarihousut värjättiin Aasiassa kasvavalla indigofera kasvista saatavalla sinisellä värillä.
Euroopassa hyvin, hyvin vanha ja arvostettu värjäyskasvi on ollut morsiko,(Isatis tinctoria), josta saadaan sinistä väriä kyyppivärjäyksellä. Morsinko kasvaa Suomen rannikkoalueilla luonnonvaraisena ja sitä voi kasvattaa puutarhassa.
Aikoinaan viikingit ja keltit käyttivät jäkäliä kankaiden värjäämiseen. Irlannissa ja Skotlannissa jäkälävärjäyksellä on pitkät perinteet.
Teollisesti valmistetut väriaineet yleistyivät 1800–luvulla. Vähitellen synteettisiä värejä alettiin käyttämään myös kotivärjäämisessä.
Uusi kiinnostus kasvivärjäykseen ja varsinkin sienivärjäykseen alkoi 1970–luvulla, jolloin amerikkalainen Miriam Rice julkaisi ensimmäisen sienivärjäyskirjan. Tätä ennen tunnettiin vain muutamia värjäyssieniä kuten: Hernekuukunen, (Pisolithus arrhizus), okrakääpä, (Hapalopilus rutilan), pulkkosieni, (Paxillus involutus), taulakääpä, (Fomes fomentarius) sekä kuusenleppärousku, (Lactarius deterrimus).

PURETUS
Värjättävä materiaali käsitellään ennen värjäämistä tai värjäämisen yhteydessä puretusaineilla. Huolellinen puretus takaa hyvän ja tasaisen lopputuloksen. Lankavyyhdit lasketaan vesikattilaan ja lämpötila nostetaan hitaasti 80-90 asteeseen. Villalanka ei huovu kun lämpötila nostetaan ja lasketaan hyvin hitaasti. Lankojen purettamiseen voidaan käyttää myös kasveja jotka sisältävät puretusaineita: Keltalieko, (Diphasiastrum complanatum) ja raparperi, (Rheum rhabarbarum). Pajun, omenapuun ja tammen kuoret sekä jäkälät sisältävät myös puretusaineita.

VÄRJÄYS
Väriliemi valmistetaan liottamalla ja keittämällä. Liemen jäähdyttyä lankavyyhdit lasketaan kattilaan. Lämpötilaa nostetaan hiljalleen 80 asteeseen ja pidetään tässä tunnin verran. Liemessä hitaasti jäähtyneet langat pestään ja asetellaan kuivumaan varjoisaan paikkaan. Eräät väriaineet tarvitsevat kiinnittyäkseen etikkaa. Silloin jäähtyneitä lankoja liotetaan etikkavedessä värjäyksen jälkeen. Värjäysmenetelmät riippuvat käytetyistä materiaaleista ja halutuista väristä. Kyyppivärjäyksessä apuaineeksi tarvitaan värinpelkistäjää, joka yhdessä ilman hapen kanssa saa aikaan sinisen värin.

KASVIT
Luonnosta löytyy runsaasti värjäykseen sopivaa materiaalia ympäri vuoden. Kasveilla saadaan pääaisassa keltaisia, vihertäviä ja ruskeita sävyjä. Kaikki kasvit sisältävät erilaisia keltaisia väriaineita. Vain pieni osa kasvien väriaineista on sellaisia jotka kiinnittyvät pysyvästi kuituun. Puutarhakasveistakin saa väriä. Kiusallisesti leviävä Lupiini on mainio värjäyskasvi.
Vanhoista kuusen ja lepän kävyistä saadaan ruskeita värejä.

MARJAT
Marjavärjätyt langat eivät ole valonkestäviä. Värit haalistuvat nopeasti. Marja-aronian väri on näistä kestävin.

JÄKÄLÄT
Haavankeltajäkälää säilytetään ammoniakki-vesiseoksessa tekeytymässä useita kuukausia. Jäkälässä olevat väriaineet muuttuvat, näin ne saadaan kiinnittymään värjäyksessä kauniina värinä lankaan.

SIENET
Sienistä saatavat värit ovat voimakkaampia ja pysyvämpiä kuin luonnonkasvivärit. Eniten erilaisia väriaineita on Dermocybe-seitikkien alaryhmään kuuluvissa seitikeissä. Seitikeillä, (Cortinarius) on liioitellun myrkyllinen maine. Suomessa on vain kaksi hyvin myrkyllistä seitikkilajia.
Hernekuukunen, (Pisolithus arrhizus) kasvaa hiekkakankailla osittain maan alla. Toukkaiset ja vanhat herkkutatit, (Boletus edulis ssp. edulis) kelpaavat hyvin värjäykseen. Kookkaaksi kasvavasta samettijalasta, (Tapinella atrotomentosus) saadaan erilaisilla säilytys- ja värjäysmenetelmillä toisistaan poikkeavia värejä.

KÄÄVÄT
Okrakäävän, (Hapalopilus rutilans) vaatimaton ulkonäkö hämää. Okrakäävästä saatavat värit ovat ainutlaatuisia ja voimakkaita. Kookkaasta karhunkäävästä, (Phaeolus schweinitzii) saadaan kirkkaita ja voimakkaita värejä.

heinäkuuta 27, 2010

Värejä luonnonmateriaaleista näyttely

Linnavuoren kirjastossa elokuun ajan.
Linnavuorentie 12 37240 Linnavuori.
Kirjaston aukioloajat:
Maanantai klo 13.00-19.00.
Tiistai klo 10.00-16.00.
Keskiviikko klo 09.00-12.00.
Torstai klo 13.00-18.00
Perjantai klo 12.00-16.00.

Näyttelyssä esillä laaja kirjo erilaisilla luonnonmateriaaleilla värjättyjä lankoja sekä langoista puikoilla ja kinnasneulalla neulottuja käsitöitä.

Tervetuloa !

Terveisin Leena