tag:blogger.com,1999:blog-36357086983785460202011-12-12T14:22:51.880+02:00<b>*Luonnonmateriaaleilla värjäyksiä ja käsitöitä kinnasneulalla <br> *Kuvia värjäykseen sopivista sienistä, käävistä, jäkälistä ja kasveista. <br> </b> <br> Kaikki Hattis harrastaa blogin kuvat ja tekstit ovat © tekijänoikeuden alaisia. <br> Kuvia &amp; kirjoituksia ei saa kopioida julkaisutarkoituksessa ilman kirjallista lupaa.Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.comBlogger651100tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-89254321104925294832011-12-10T22:16:00.000+02:002011-12-10T22:16:30.023+02:00

Blogiini tullaan yhä useammin hakusanalla kinnasneula. Kiinnostus kinnasneulan ”pyörittämiseen” on vuosi vuodelta kasvanut. Tämä on ilahduttavaa ja toivotankin sinnikkyyttä opiskeluun kaikille kinnasneulan löytäneille! Tekniikka on haasteellinen, mutta opittavissa ;-) Nettikaupoissa ja käsityöliikkeissä kinnasneulan hinta ja laatu vaihtelee suuresti. Hintahaitari on melkoinen, eikä se välttämättä

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-8653067899824465752011-12-03T22:58:00.010+02:002011-12-03T23:20:23.366+02:00

Lehtokeltavalmuska on Etelä-Suomessa yleinen, haavikoissa ja sammalikoissa viihtyvä keskikokoinen sieni. Se kasvaa ryhminä haavan juurisienenä. Esiintymisaika on pitkä ensimmäiset itiöemät voi löytää jo elokuun lopussa. Suotuisana syksynä sieniä voi löytyy vielä lokakuussa. Lakki on keskikokoinen ja laakea. Väri vaihtelee ruskeasta keltaiseen. Ruskea väri on peräisin pienistä suomuista lakin

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-88613782184879342932011-08-12T22:02:00.012+03:002011-08-12T22:23:52.074+03:00

Vesisade koetaan yleensä ikävänä säätyyppinä. Sieni-ihmisille sateen odotus kuivuuden ja parhaan sesongin keskellä on ”vaikeaa” aikaa. Ruokasienten osalta kausi on toistaiseksi ollut niukka Pirkanmaalla. Hiukan keltavahveroita, kantarelleja (Cantharellus cibarius) ja mustatorvisieniä (Craterellu cornucopioides). Suurin osa keltavahveroista ja mustatorvisienistä kuivui käyttökelvottomiksi. Yksi

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-27100689703974020572011-08-10T21:22:00.006+03:002011-08-10T21:27:50.848+03:00

Saija kyseli miten lanka jatketaan palmikoimalla. Yritän neuvoa muutaman kuvan kera. Kun ryhdyin kirjoittamaan palmikoinnista se tuntui monimutkaisemmalta kuin mitä käytännössä onkaan. Toivottavasti tästä on apua. Liitettävien lankojen päät puretaan auki noin 1 cm matkalta ja jaetaan kahteen osaa. Kun tämän palmikoinnin oppii ei langanpäitä tarvitse purkaa kovin paljon. Lankojen ”

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-58922750262104924502011-02-25T13:41:00.011+02:002011-03-02T16:44:11.418+02:00

Maastossa pienehkö punasuomuseitikki (Cortinarius bolaris) on huomiota herättävän kaunis ja kirkasvärinen sieni. Lakin pinnalla on punaruskeita tai punaisia suomuja. Lakin kellertävä pohjaväri tulee esiin lakin pintakelmun halkeamissa. Jalka on tanakka, nuijamainen. Pinnalla on punertavia, lakin värisiä loimukuviota. Helttojen alapuolella jalassa on selvä valkoinen vyö. Hyvä tuntomerkki on

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-15542600835398870032010-11-09T12:04:00.009+02:002010-12-04T21:38:27.580+02:00

Äikätatti jää helposti huomaamatta maastossa lakin vaatimattoman värin ja pienehkön koon vuoksi. Lakin pinta on tahmea, väriltään epämääräinen hailu ruskeankeltainen.Pillit ovat likaisen kellertävät, jalka mitäänsanomaton beessi, mutta jalan tyvi loistaa kirkkaan keltaisena. Pieni äikätatti on yleinen ja kasvaa monen tyyppisissä metsissä jopa nurmikoilla yleensä yksittäin. Maku on polttavan

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-91231346026194902010-10-07T14:26:00.009+03:002010-10-07T14:43:14.318+03:00

Olen ilolla seurannut miten paljon nykyään löytyy kirjoituksia / blogeja kinnasneulasta. Kinnasneulataitajien lukumäärä on lisääntyy muutamassa vuodessa koko maassa niin paljon, ettei tämän taidon unohduksiin jäämisestä ole enää huolta. Omalta osaltani olen parhaani mukaan toteuttanut kinnasneulan käytön minulle opettaneen Maija-Liisan toivomusta: Opeta taito ainakin kahdelle ihmiselle, ettei

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-16104316983674596362010-09-28T14:06:00.010+03:002010-09-29T23:40:32.494+03:00

Sienimyrkytykset nousevat esiin syksyisin niin kuin sienetkin. Viime vuonna onnettomasti päättyneiden tapausten vuoksi asiasta on käyty paljon aiheellista ja hyvää keskustelua. Myrkytystapauksissa on ollut mm. maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joille suomalaiset lajit ovat olleet tuntemattomia. Sienimyrkytyksen voi saada vain nauttimalla ravinnoksi myrkyllisiä sieniä.Sienivärjäykseen

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-9789794214003531422010-09-02T21:53:00.003+03:002010-09-02T21:57:06.146+03:00

Tulihelttaseitikki, (Cortinarius malicorius).Näyttely jatkuu syyskuun loppuun asti Linnavuoren kirjastossa.Linnavuorentie 12 37240 Linnavuori.Kirjaston aukioloajat:Maanantai klo 13.00-19.00.Tiistai klo 10.00-16.00.Keskiviikko klo 09.00-12.00.Torstai klo 13.00-18.00Perjantai klo 12.00-16.00.Tervetuloa!

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-59911399912353630162010-08-18T11:51:00.009+03:002010-08-18T12:31:06.510+03:00

Vitriinissä kasveilla, kävyillä ja jäkälillä värjättyjä lankoja. Ylätasolla kasvivärjättyjä lankoja mm. nokkonen, mesiangervo, lupiini, koivu. Alatasolla lepäkäpylankoja. Marjalankoja ja näytteet näiden värien haalistumisesta.Haavankeltajäkälällä värjättyjä lankoja, haavankeltajäkälää kuivattuna ja ammoniakki-vesiseoksessa.Toisessa vitriinissä sieni- ja kääpävärjäykset. Etualalla neulakintaat ja

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-88976642566245752902010-07-31T02:26:00.003+03:002010-07-31T02:40:53.916+03:00

LUONNONMATERIAALEILLA VÄRJÄMISEN HISTORIAAIhminen on käyttänyt luonnosta saatavia kasveja lankojen ja kankaiden värjäämiseen jo tuhansia vuosia. Alunperin farmarihousut värjättiin Aasiassa kasvavalla indigofera kasvista saatavalla sinisellä värillä.Euroopassa hyvin, hyvin vanha ja arvostettu värjäyskasvi on ollut morsiko,(Isatis tinctoria), josta saadaan sinistä väriä kyyppivärjäyksellä. Morsinko

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-231762655753817422010-07-27T18:06:00.004+03:002010-07-27T18:13:43.486+03:00

Linnavuoren kirjastossa elokuun ajan.Linnavuorentie 12 37240 Linnavuori.Kirjaston aukioloajat:Maanantai klo 13.00-19.00.Tiistai klo 10.00-16.00.Keskiviikko klo 09.00-12.00.Torstai klo 13.00-18.00Perjantai klo 12.00-16.00.Näyttelyssä esillä laaja kirjo erilaisilla luonnonmateriaaleilla värjättyjä lankoja sekä langoista puikoilla ja kinnasneulalla neulottuja käsitöitä.Tervetuloa !Terveisin Leena

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-73251211936425485052010-05-14T12:46:00.005+03:002010-05-14T12:53:14.730+03:00

Tarkalleen ottaen lepällä ei ole käpyjä. Talven aikana hedelmöittyneet eminorkot kovettuvat käpymäisiksi ja niitä kutsutaan "kansankielellä" lepän kävyiksi.Kävyt olivat liossa 1. värjäyksestä jääneessä liemessä muutaman päivän viileällä kuistilla. Lisäsin hieman vettä ja keitin käpyjä pari tuntia.Laitoin siivilöityyn jäähtyneeseen liemeen pienen vyyhden valkoista täysin tekokuitulankaa ja

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-47410290683856672532010-05-04T12:35:00.006+03:002010-05-04T12:40:21.428+03:00

Kevättalven ja kuluneen kevään aikana olen saanut kasaan lepän käpyjä vajaa puolikiloa. Osa ehti kuivua ja varistella runsaasti siemeniä, osa jäi keruun jäljiltä kosteiksi. Lepän käpyjen kerääminen on palkitsevaa ennen kasvukauden alkamista. Kun ruohot ja muut kasvustot alkavat nousemaan lepän käpyjen kerääminen käy hankalaksi.Koska lepän kävyt ovat melko hauraita en liottanut niitä sen

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-36040600738576206292010-04-20T15:37:00.008+03:002010-05-04T22:46:17.713+03:00

Löyhäsilokka kasvaa sammaleisessa havumetsässä myöhään syksyllä. Sienen väri vaihtelee ruskeasta punertavaan, joskus voi olla violettiin vivahtavia sävyjä. Haju paha ja voimakas varsinkin sienen kuivahdettua hetken.Itiöemät ovat haaraisia, juuresta yhteen kasvaneita litteitä liuskoja joiden pituus pari senttiä. Kirjallisuustiedot kertovan löyhkäsilokan olevan yleinen laji. Oman kokemuksen

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-59604738222434828042010-02-23T13:20:00.009+02:002010-10-05T10:12:10.898+03:00

Sienivarastoja inventoidessa löysin useasta pussista ja purkista melko runsaasti verihelttaseitikkejä. Osan olen saanut lahjaksi, kiitos kerääjille. Kokeilin tällä kerralla värjäyksessä vähän omalaatuisiakin värjäystapoja.Käytin värjäykseen 200 g kuivattuja verihelttaseitikkejä, lakkeja sekä jalkoja. Murskasin sienet veteen jonka pH:n olin laskenut etikalla lähelle neljää. Annoin seoksen muhia

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-20499967077865369712010-02-05T13:29:00.005+02:002010-02-05T13:35:08.493+02:00

Islanninjäkälä, isohirvenjäkälä kasvaa kuivilla mäntykankailla ja kallioilla yleisenä koko maassa. Jäkälää on kerätty hätäravinnoksi leipäjauhojen jatkeeksi 1800-luvulla sekä rohdokseksi hengitystietulehduksiin, ummetukseen ja ripuliin. Nykyisin islanninjäkälän ravintokäyttöä ei suositella, koska jäkälissä on havaittu suuria raskasmetallipitoisuuksia ja radioaktiivisia aineita.Kesän ja syksyn

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-61491178252848738452010-02-05T13:27:00.001+02:002010-02-05T13:29:24.153+02:00

Nämä ja joulukortti kuvassa olevat marjat ovat pihassa kasvavasta koiranheisipensaasta. Koiranheisi on ollut myrkyllisten kasvien listalla. Uusimman tiedon mukaan marjaliha ei ole myrkyllistä, mutta kovat sydämenmuotoiset siemenet ovat myrkyllisiä. Parkkiaineita ja saponiinia sisältävien marjojen maku on karvas ja ne tuoksuvat pahalle. Keitettyjä marjoja on käytetty mehuna ja hillona

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-74539362668422208152009-12-16T14:50:00.007+02:002009-12-16T15:01:00.017+02:00

& Onnellista uutta vuotta 2010 !t. Hattis-Leena

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-69012979219724786712009-12-12T23:51:00.006+02:002011-08-17T06:21:38.514+03:00

Yksivuotinen tervakääpä kasvaa yksittäin tai pienissä ryhmissä pääasiassa lahoilla kuusen rungoilla tai kannoilla myöhään syksyllä. Tervakääpä ei ole varsinaisesti harvinainen, mutta harvemmin sitä kasvaa runsaasti. Värjäykseen käyttämäni tervakäävät olen saanut lahjaksi. Kuivatut käävät olivat varsin kovia paksuista kohdista. Ohuimmat kohdat sain pilkottua käsin helposti. Liottelin ”

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-13080001586305408482009-12-07T14:54:00.006+02:002009-12-13T00:00:40.667+02:00

Vaikka langat ovat saaneet syksyn edetessä melko vähän valoa jo nyt näkee valon vaikutuksen värien kestävyyteen. Yllättävintä on, että tuomenmarjavärit ovat haalistuneet huomattavasti. Etikassa keittäminen ei tuonut toivottua tulosta. Vastaavasti aronian marjojen keittäminen suolaliemessä sai aikaan pysyvämmät värit. Ensi syksynä pitää kokeilla tuomenmarjojen keittämistä

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-89426764769009473272009-10-08T20:12:00.004+03:002009-10-08T20:16:16.176+03:00

SammalettiUlkokäyttöön soveltuvan karhunsammalmaton tekeminen alkaa olla katoavaa käsityöperinnettä. Paras aika tehdä kestävä karhunsammalmatto on juhannuksen tietämissä. Ennen vanhaan ulkomatot uusittiin joka vuosi. Kastelemalla mattoa sen kestävyys paranee niin, että se saattaa säilyy hyvänä muutaman vuoden. Jäätymistä matto ei kuitenkaan kestä.Karhunsammalmattoon tarvitaan pari säkillistä

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-82575822135730849342009-10-02T19:15:00.006+03:002009-10-02T19:28:12.902+03:00

Marja-aroniasta on tullut suosittu hyötypensas kotipuutarhoissa ja viherrakentamisessa sitä käytetään koristearonian ohella monenlaisissa istutuksissa. Suosion syynä lienee pensaan helppohoitoisuus ja runsas marjominen.Marjat sisältävät runsaasti antioksidantteja. Eniten polyfenooleja, samoja antosyanideja kuin variksenmarjassa ja mustikassa. Marjat tulisi käyttää ravinnoksi kuorineen ja

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-39697187645390279812009-09-25T19:11:00.006+03:002009-09-25T19:20:36.504+03:00

Keittelin reilun kilon tuomenmarjoja karoineen pelkässä etikassa ulkona. Kitkerä etikan käry kirveli silmiä, mutta sinnikkäästi annoin liemen kiehua pari tuntia. Liemen väri voimistui keittämisen aikana.Marjat muuttuivat keitettäessä selvästi punaisiksi ja liemi viininpunaiseksi. Väri oli hyvin voimakas ja tavattoman kaunis.Liemen jäähdyttyä en malttanut olla kokeilematta miten lanka imee väriä

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-46886600727057031032009-09-18T19:55:00.003+03:002009-09-18T20:04:56.861+03:00

Keväällä runsaasti kukkivat tuomen kukkatertut ovat valkoisia ja voimakastuoksuisia. Syksyisin mustia marjoja on kuitenkin tertuissa vain muutamia. Pirkanmaalla tuomi kasvaa yleisenä, se on nimetty Pirkanmaan maakuntakukaksi ja -puuksi.Tuomenmarjoja on käytetty ravinnoksi jo kivikaudella. Marjat ovat karvaan makuisia. Siemenissä amygdaliinia, joka pilkkoutuu elimistössä karvasmanteliöljyksi ja

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-68021749771776819362009-07-06T14:42:00.009+03:002009-07-06T14:53:33.969+03:00

Hernekuukunen kasvaa hiekkaisilla kankailla männynjuurisienenä. En ole löytänyt hernekuukusia itse. Näillä seuduilla niitä tuskin kasvaa, pitäisi lähteä vähän edempää etsimään. Sain pussillisen kuivattuja hernekuukusia jo muutama vuosi sitten. Kuukusmateriaali on jäänyt odottamaan sopivaa värjäysajankohtaa.375 g kuivattua hernekuukusta. Pääasiassa pelkkää itiöpölyä ja isompia ”kokkareita”.

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-72202840792746132392009-06-17T13:38:00.004+03:002009-06-17T13:43:35.859+03:00

Olen antanut rätvänän kasvaa ja kukoistaa paikoin pihassa, koska rätvänän juurista pitäisi saada punaista. Keräsin ”rätvänää” pois sellaisista paikoista joissa se häiritsi muiden kasvien kasvua. Vähän ihmettelin, kun juurista ei löytynyt juuri minkäänlaista väriä.Tiedän, että kasvituntemuksessani on vielä paljon hiomista. Juuria pilkkoessa aloin epäilemään ja tutkin keräämiäni kasveja tarkemmin.

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-21107431475639901132009-06-15T19:29:00.007+03:002009-06-15T19:36:02.591+03:00

Naavat muhivat ammoniakkiliemessä n. 1 ½ kuukautta. Liemi oli muuttunut hyvin tummaksi. Aluksi naavaseos muuttui vihertäväksi ja myöhemmin se tummui ruskeaksi. Koe-erä oli pieni vain 50 g naavaa ja 2 litraa vesi-ammoniakkiseosta. Lisäsin kattilaan saman verran vettä. Kiehutin lientä tunnin verran ja siivilöin naavat pois.Keittämisessä naavat muuttuivat kiinteäksi puuroksi, joka oli helppo

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-85099599435032390382009-05-25T23:59:00.004+03:002009-05-26T00:03:08.461+03:00

Samettijalan tieteellinen nimi on nykyisin Tapinella atrotomentosus.Sain värjäysharjoituksessa käytetyn samettijalan jälkiliemen, joka keitettiin kuivatuista samettijaloista. 1. värjäyksessä käytettiin luonnonvalkoista ja harmaata aluna- viinikivipuretettua lankaa. Ne värjääntyivät selvästi ruskeaksi.Värjäsin jälkiliemellä kotona luonnonvalkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa,

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-65702200521023468282009-05-20T13:41:00.009+03:002009-05-20T13:52:24.995+03:00

Keltamoa on jo antiikin aikaan käytetty lääkekasvina, se sisältää myrkyllisiä alkaloideja. Koko kasvi on tappavan myrkyllinen. Keltamo on levinnyt Suomeen keskiaikaisen asutuksen liepeiltä muualle ympäristöön. Paikoin puutarhoissa se on jopa kiusallinen rikkaruoho.Osa viime kevääni siirtämistäni keltamoista päätyi nyt ensimmäiseen värjäyskokeiluun. Keräsin keltamoa käsineet kädessä koska oranssin

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-28227929470542884632009-05-19T14:50:00.006+03:002009-05-19T14:57:40.523+03:00

Lupiini, komealupiini Lupinus polyphyllusKeräsin reilun kilon lupiineja, varsia ja lehtiä. En pilkkonut varsia sen kummemmin koska olivat vasta kasvunsa alussa. Laitoin 10 litran kattilaan lupiinit, lisäsin vettä niin, että versot peittyivät.Liemi sai muhia muutaman tunnin, sen jälkeen keittelin lupiineja tunnin verran.Siivilöityyn, jäähtyneeseen liemeen laskin kuivan aluna- ja

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-67376762822694721702009-05-09T14:06:00.006+03:002009-05-09T14:16:09.544+03:00

Paju, SalixOlen kerännyt punontatöitä varten pajuja viime keväänä raivatusta pajukosta, siitä kasvaa hyvää materiaali punontapajuksi. Talvi on ollut pajuille ankara sillä aika monesta oksasta on latva paleltunut. Pajujen kuorimisessa minulla on ollut apuna ollut taitettava sieniveitsi, jossa on harja toisessa päässä. Sieniveitsenä en ole oppinut sitä käyttämään, mutta kaikkeen muuhun se on

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-52736179124723482412009-04-21T12:24:00.014+03:002009-07-11T01:25:28.379+03:00

Pensasjäkäliin kuuluva harmaaröyhelö kasvaa päällyskasvina eli epifyyttinä havu- ja lehtipuiden oksilla. Kuvan harmaaröyhelö on poikkeuksellisen vihreä kosteudesta johtuen. Yleensä väri on päältä vaaleanharmaa -vihertävä ja alta tummanruskea-musta. Melko kookaaksi kasvava harmaaröyhelö on yleinen jäkälä koko Suomessa.Kuvassa kuivuneiden jäkälien alapuolta. Vaivattomimmin jäkälää saa kerättyä

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-34291782635977980802009-04-07T11:40:00.004+03:002009-04-07T11:45:35.663+03:00

Äitini on aina kerännyt vanhoja esineitä ja niitä onkin kertynyt hänelle melkoinen ”museokokoelma”. Hänen talon muuttosiivouksen yhteydessä olen tehnyt yllättäviä löytöjä. Suuren talon uumenista on löytynyt kädentaitoja harrastavalle käyttökelpoista tavaraa.Tähän asti olen käyttänyt vyyhdinpuuna jaloilla olevaa, taitettavaa pyykkitelinettä. Pyykkitelineen käyttämiseen on hioutunut ihan oma

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-90102435573035983472009-04-02T11:30:00.004+03:002009-04-02T11:33:34.720+03:00

Kouliessani samettikukan taimia kylvölaatikosta ruukkuihin tuli mieleeni varastossa olevat kuivatut samettikukat. Vähän kaikkea on tullut kerättyä ja kuivattua varastoon kuin hamsteri. Olen odottanut malttamattomana lämpimiä kevätpäiviä, että voisin aloittaa ulkovärjäyskauden. Ammoniakkiliemissä on tekeytymässä yhtä ja toista mielenkiintoista. Vuosi sitten krookukset kukkivat pihassa, nyt niitä

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-1408747093634998492009-03-23T12:03:00.013+02:002009-07-11T01:26:23.260+03:00

Sormipaisukarve Hypogymnia physodes, Blasenflechte, la Parmélie griseSormipaisukarvejäkälää raidan rungolla.Sormipaisukarve on hyvin yleinen lehti- ja havupuiden rungoilla ja oksilla. Se kasvaa lähes joka paikassa, niin ettei sen yleisyyttä välttämättä tule huomanneeksi. Sormipaisukarveen tavallisuuden vuoksi onkin hämmästyttävää, miten vähän siitä on saatavilla värjäystietoa. Olisiko syynä se,

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-39568929854439173192009-03-02T13:58:00.005+02:002010-10-05T10:10:03.470+03:00

Olin kuivattanut hiukan nuoria samettijalkoja ennen pakastamista eli sienet olivat puolinihkeitä pakastettaessa. Sulattelin sieniä huoneenlämmössä päivän ja kaadoin sienet kattilaan lämpöiseen veteen. Keittelin varovaisesti pari tuntia. Liemi oli kaunista voimakasta ja violettia.Kokeilin tässä värjäyksessä Riihelän Leenan arvelut voimakkaan alunapuretuksen vaikutuksesta samettijalasta saataviin

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-69738679061139627992009-02-19T10:17:00.011+02:002009-02-23T15:43:24.490+02:00

Blutblättriger Hautkopf, Cortinaire à moitié rouge sangVarastooni on kertynyt oikein mukavasti kuivattuja verihelttaseitikkejä. Kiitos ystävien jotka ovat antaneet vinkkejä hyvistä kasvupaikoista sekä keränneet ja kuivaneet minulle värisieniä. Osa verihelttaseitikeistä on kuivattu jalka ja lakki erikseen osa kokonaisina.Kuvassa männyn juurella kasvaneita nuoria verihelttaseitikkejä.Uuden

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-4334326419472782282009-02-12T21:13:00.008+02:002009-02-12T21:21:57.130+02:00

Viitaseitikin hyvä tuntomerkki on keltaisen jalan punertava epätasainen röpeliäisyys. Jalan malto ja heltat ovat kauniin hennon keltaiset. Lakin väri on punaruskea ja malto punakeltaista. Lakin koko n. 5 cm, jalka paksuhko ja pitkä verrattuna lakin kokoon.Viime syksynä kulkemissani maastoissa viitaseitikki ei ollut kovin runsas. Sain kokoon kuivattuna vain 50 g viitaseitikkejä. Viitaseitikki

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-51461071375959898382009-01-30T13:35:00.009+02:002010-10-05T10:09:26.195+03:00

Samettijaloilla saa rautapuretuksella eri sävyisiä vihreitä. Nuorista sienistä voi saada myös sinivioletteja sävyjä. Tarkoitukseni oli kokeilla mitä muita värejä samettijalasta voisi saada ilman rautapuretusta.Värjäsin nyt ensimmäisen kerran kuivatuilla samettijaloilla, sienet olivat nuoria. Edellisistä värjäyksistä olen saanut aluna- ja rautapuretuksella kauniita vihreitä värejä sekä kerran

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-89151379706755614362009-01-20T23:59:00.007+02:002009-10-08T20:17:11.710+03:00

Hyvää alkanutta vuotta 2009 :DTässä kinnasneulakokeilun tuloksia;Sukkien neulominen kinnasneulalla ei ole kovin helppoa ilman ohjetta. Omia kokemuksia ja löytämiäni ohjeita soveltaen olen saanut aikaan pari sukkatekelettä.Käyttämälläni tekniikalla kantapään tekeminen on melko hankalaa. En alkanut pohtimaan sen enempää sopivaa neulontatapaa vaan kahden kokeilun jälkeen mietin yksinkertaisempaa

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-57072052955546033282008-12-15T17:06:00.002+02:002008-12-15T17:07:54.281+02:00

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-14117444730365459382008-11-28T16:11:00.008+02:002009-02-19T11:03:22.138+02:00

Kaunis punalahokka Hypholoma lateritium kasvaa tuppaina lehtipuiden kannoissa. Kasvu aika on pitkä kesästä – syksyyn.Pihassani on vanha koivunkanto jossa punalahokka on viihtynyt useita vuosia. Punalahokka voi kasva melko suureksi, isoimmat lakit voi olla yli 10 cm.Ensimmäiseen koevärjäykseen käytin 50 g kuivattua punalahokkaa. Liottelin sieniä huoneenlämmössä vuorokauden. Keittelin omituiselta

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-25703919106666095442008-11-26T16:01:00.009+02:002009-10-08T20:17:50.173+03:00

Maija kyseli neuvoja miten neulotaan aloituskerroksen jälkeen seuraavat kerrokset. Yritän neuvoa parhaanimukaan, mutta käyttämäni peukalon & pyöräyttäen neulomisen vuoksi työssäni on enemmän lenkkejä = silmukoita verrattuna suomalaisittain neulomiseen. Lisäksi otan neulalle aina kahden silmukan reunat. Suomalaisittain neuloessa otetaan yhden silmukan reuna. Tämä ohje toimii myös suomalaisittain

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-74349474926805989692008-11-07T11:18:00.005+02:002009-02-19T11:02:46.038+02:00

Kuusilahokka Hypholoma capnoides kasvaa havupuiden kannoilla ja rungoilla ryppäinä. Joskus satunnaisesti myös lehtipuulla. Sieni on yleinen ja kasvukausi pitkä keväästä myöhäiseen syksyyn. Eipä ole tullut kerännyt kuusilahokkaa ruokasieneksi, vaikka tunnistan sen.Liotin 135 g kuivattua kuusilahokkaa sadevedessä vuorokauden. Keittelin sieniä reilun tunnin ja nuuhkin herkullista sienen tuoksua.

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-9743795844578277632008-11-07T11:15:00.005+02:002009-02-19T11:02:12.381+02:00

Ruokasienten käyttäminen värjäykseen saattaa tuntua todella omituiselta, mutta sitä se ei ole. Hyvänä ruokasienenä pidetty herkkutatti kasvaa hetkessä yli-ikäisiksi, eikä sitä silloin enää kelpuuteta ruokasieniksi. Vanhat, pilleiltään vihertävän keltaisiksi menneet herkkutatit soveltuvat värjäämiseen. Nuoret valkopilliset tatit käytetään tietenkin ruokasienenä.Herkkutatti Boletus edulis ssp.

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-81371084408281851132008-11-04T10:46:00.012+02:002009-02-19T11:01:32.401+02:00

Keltaiset seitikit ovat aiheuttaneet päänvaivaa, niiden tunnistaminen ei ole helppoa. Kun kuvittelen tunnistaneeni keltahelttaseitikin jostain löytyy uudenlainen keltainen seitikki ja taas pohtiminen pitää aloittaa alusta. Sahramiseitikki on helpoiten tunnistettavissa. Sillä on selvästi oranssit heltat, vanhemmiten ne tummuvat ja muuttuvat ruskeakasi.Sahramiseitikki, Cortinarius sommerfeltii

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-10565908258045394572008-10-31T18:21:00.009+02:002009-02-19T11:00:36.342+02:00

Tulihelokka on mielestäni hyvin kaunis ja viehättävä sieni. Upean oranssinkeltaisen sienen kuvaaminen on haastavaa. Vielä en ole onnistunut nappiotoksessa.Tulihelokka kasvaa havupuiden sammaloituneilla kannoilla. Sienikirjat sanovat sen olevan yleinen, mutta kulkemissani maastoissa en ole sitä koskaan löytänyt runsaasti.Kuluneen syksyn aikana sain kerättyä kasaan kuivattuna vain 15 g tulihelokkaa

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-76955475517025121902008-10-22T14:27:00.008+03:002009-10-08T20:18:17.523+03:00

Miten ihmeessä minusta tuli kinnasneulan ”pyörittäjä” ?Keltainen lanka värjätty verihelttaseitikeillä ja vihreä samettijaloilla.Isoäitini on ollut kinnasneulataitaja, mutta taito ei valitettavasti siirtynyt sukupolvelta toiselle. Luultavasti isoäitini jäämistöstä kinnasneula on hävitetty ymmärtämättä sen arvokkuutta. Toivon kuitenkin, että neula olisi jossain tallessa ja jonain päivänä se

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-79847347976811437372008-10-16T14:57:00.017+03:002010-10-05T10:08:44.678+03:00

Viime syksyllä polun värjäysfoorumilla oli keskustelua haavankeltajäkälillä värjäämisestä. Jäkälillä värjätyt langat olivat todella kauniita, ainutlaatuisen värisiä. Kuvassa jäkälä "kukkii" maaliskuussa.Haavankeltajäkälä kasvaa yleisenä useimmiten haapojen rungolla ja oksilla. Olen löytänyt haavankeltajäkälää myös koivun ja hernepensaan rungolta sekä kiviltä. Jäkälän talteen kerääminen onnistuu

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-14251905685782805532008-09-18T22:33:00.007+03:002009-02-19T10:59:02.419+02:00

Värjäsin pörhösuomuhelokalla ensimmäisen kerran keväällä. 300 g kuivattuja helokoita ja 4 litraa vettä. Liotin sieniä pari vuorokautta ja liemi oli voimakasta, sameaa ja tuoksui voimakkaasti makeahkolle. En keittänyt lientä erikseen vaan laitoin langat suoraan liotusliemeen, koska liemi näytti vahvalta. Liemen lämpötila käväisi 93 asteessa, muuten värjäys tapahtui n. 80 asteessa. Sain

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-50920740136744650182008-09-12T10:17:00.008+03:002009-01-26T12:42:15.959+02:00

Jokaisena syksynä vähän eri sienet ja käävät antavat runsaan ”sadon”. Värjäykseen käytettävien seitikkien osalta syksy on ollut antoisa ja kiireinenkin. Lituskat paperipussit täyttyvät pikkuhiljaa kuivatuista sienistä pullukoiksi. Varastoja on mukava katsella ja hypistellä, mutta ei haistella.Metsissä kulkiessani olen painanut mieleen tarkasti kaikki okra- ja raidankääpä kasvustot. Kääpiä ehtii

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-26315881320482028232008-08-08T13:49:00.010+03:002010-10-05T10:07:28.817+03:00

KoivuntaimetKesän aikana pihamaan hiekka-alueelle oli kasvanut aivan tuhottomasti koivuntaimia. Upea koivikon alku, mutta harmillisen väärässä paikassa. Nypin jonkin aikaa pikkuruisia taimia ja muita rikkaruohoja pois, kunnes pieni värjäri minussa muisti nostaa päätään. En ole värjännyt aikaisemmin koivun lehdillä, vaikka materiaalista ei ole pula.Keräsin koivuntaimia juurineen ämpärillisen.

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-84711699052565474082008-06-12T10:08:00.015+03:002010-09-28T14:33:04.570+03:00

Kasveilla värjäämisestä minulla on vähän kokemusta. Jostain olen lukenut, että kasveja tarvitaan suhteessa enemmän kuin sieniä tai kääpiä voimakkaiden värien saamiseksi.Tämä mielessä keräsin lupiinin varsia, lehtiä ja kukintoja 10 litran kattilaan tiukkaan puristettuna. Lisäsin sadevettä niin paljon kuin kattilaan mahtui ja annoin vetäytyä yön yli. Seuraavana päivänä keittelin hennosti herneelle

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-43488721366082287732008-06-12T09:43:00.002+03:002008-06-12T09:47:29.575+03:00

Harmillisen vähiin ovat kuihtuneet alku kesän sienilöydöt. Metsässä on ollut rutikuivaa, maasto rahissut joka askeleella ja kengät ovat peittyneet siitepölyyn. Itikat ovat kuoriutuneet inisemään sankoin parvin iskemään piikkinsä suojautumattoman kulkijan hipiälle. Olen tullut henkisestikin allergiseksi itikoille reilu vuosi sitten saamistani rajusta allergisesta oireista johtunen. Kokemus oli

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-64895228990332452452008-05-22T09:31:00.020+03:002009-02-19T10:56:27.338+02:00

Kukkivat kuuset 18.5 Vammalassa.Hattiksen sienisivutOn tullut kyselyjä minne sienisivuni ovat kadonneet? Olen kiitollinen saamastani positiivisesta palautteesta ja kommenteista. Parhaillaan on menossa sivujen päivityssessio. Olen korjannut muiden huomaamia kirjoitusvirheitä. Ihminen on melkoisen sanasokea oman tekstinsä kanssa. Samalla kun

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-1401132034762774702008-05-07T13:03:00.029+03:002009-02-19T10:55:45.571+02:00

Pikavauhdilla saapunut kevät ja lämpimät kelit ovat pistäneet vipinää villimmänkin pihan ja puutarhan omistajaan. Ilokseni havaitsin kasvihuoneessa ranskanrakuunan Artemisia dracunculus var. Sativa talvehtineen hyvin, myös kylmällä kuistilla asustellut rakuuna selvisi talvesta mainiosti. (Terveisiä Puppulle!)Värjäystouhuissa on pidettävä nyt pientä taukoa, vaikka sain lahjoituksena kuivattuja

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-54875379818492059592008-05-06T09:47:00.011+03:002008-11-13T04:40:53.050+02:00

testikoe. Ahomansikka kukkii jo.

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-88906540080699016462008-05-05T13:47:00.012+03:002011-08-17T06:24:06.599+03:00

Okrakääpä Hapalopilus rutilans Okrakääpä on värjäyssienistä kiinnostavin ja ”ylistetyin”. Yksivuotinen okrakääpä ei ole harvinainen, mutta sitä ei koskaan kasva runsaasti ja se kasvaa yksittäin. Melko pienen kokonsa ja vaatimattoman ulkonäön vuoksi se jää helposti huomaamatta. Tuoreena okrakääpä on pehmeä ja vaalean kellertävä tai vähän punertava. Löytämäni okrakäävät ovat kasvaneet melko

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-55544919395779971622008-05-05T13:42:00.014+03:002011-08-17T06:23:26.186+03:00

Karhunkääpä Phaeolus schweinitzii Yksivuotinen ja melko kookas karhunkääpä kasvaa vanhojen mäntyjen juuriloisena yksittäin tai hyllymäisenä ryppäinä. Puistoissa karhunkääpä on yleisempi ja se voi kasvaa lehtikuusten alla. Olen huomannut, että karhunkääpä ilmestyy vuosittain saman puun juurelle, joten kasvupaikat kannattaa pistää muistiin. Ylivuotisista käävistäkin saa väriä, mutta laimeampaa

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-85709980424059324472008-05-05T13:26:00.013+03:002011-08-17T06:22:44.269+03:00

Raidankääpä Phellinus conchatus Monivuotinen raidankääpä kasvaa lahoilla tai kuolleilla raidoilla pieninä rykelminä pinnanmyötäisesti, malto on ohut. Lakki voi olla selkeä, hyllymäinen ja sammaleen peitossa tai lakki on olematon. Värjäystuloksia Ensimmäisestä raidankääpä värjäyksestä sain 350 grammalla kääpiä värjättyä n. 650 grammaa lankaa. Sävyt olivat ruskeita - kullanruskeita. Liotin

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-12214950977390660402008-04-09T11:19:00.020+03:002010-10-05T10:06:12.062+03:00

Ensimmäisiä kertoja värjäyskirjoja lukiessa mieleeni jäi kummittelemaan suomuorakas, josta pitäisi saada mm. sinistä väriä. Sienivärjäyksestä keskustellessa moni tietää, että suomuorakkaasta pitäisi saada sinistä. Aika harvalla on kuitenkin omakohtaisia kokemuksia männynsuomuorakkaalla värjäämisestä. Mitä enemmän tietoa sienivärjäyksestä olen lueskellut sitä haastavammaksi männynsuomuorakkailla

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-3756498689329990862008-04-04T13:14:00.030+03:002009-02-19T10:54:33.227+02:00

Ruokasienestäjä säntää nuuhkimaan metsiä huhtikuusta alkaen poimuisten sienijötiköiden toivossa. Voi sitä riemua kun kori täytyy muhkeista korvasienistä.Korvasieni (Gyromitra esculenta) on hengenvaarallisen myrkyllinen tuoreena. Muita korvasieniä ovat mm. laakakorvasieni (Discina ancilis), kaitakovasieni (Gyromitra longipes) ja lehtokorvasieni (Gyromitra gigas). Näiden erottaminen toisistaan on

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-52158422274582893432008-04-03T12:20:00.008+03:002009-02-19T11:05:48.219+02:00

Pirkanmaalla pihassa sulavan lumen alta on jo noussut krookukset kukkimaan. Metsän reunassa ensimmäiset sinivuokot kurottavat kohti aurinkoa ja sitruunaperhoset ovat nousseet siivilleen.Eilen metsälenkillä löysin lisää kukkamaljakkaita Microstoma protractum uusilta kasvupaikoilta. Kukkamaljakkaat ovat pieniä n. 1- 2 cm pitkiä selvästi jalallisia kauniin punaisia maljamaisia sieniä. Toinen

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3635708698378546020.post-75958787087854580742008-04-03T08:59:00.044+03:002008-11-13T04:40:56.394+02:00

Kirsikkapuut ja ihmepensaat täydessä kukassa pääsiäisviikolla Chalon sur Saôneessa Bourgognessa.Tästäpä tämä homma nyt sitten alkaa. Bloggerin käyttöä piti ja edelleen pitää opiskella. Pitäisi saada vielä toimimaan kuvan kopioinninesto! En halua, että kuvani päätyvät ties minne sattuu ilman lupaa. Jostain pitäisi saada muutettu otsikon koko. Tämä näyttää vähän turhan suurelta. Ehkäpä näihin

Hattis-Leenahttp://www.blogger.com/profile/08546515291944773583noreply@blogger.com2